1.4.2015

Hieman tekijänoikeiuksista

Mitä tekijänoikeuden rikkomisesta voi seurata?
 Seuraamuksena voi olla yksi tai useampia seuraavista:
• sakkoa tai, jos kyseessä on tekijänoikeusrikos, joko sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta;
• tekijälle maksettava "kohtuullinen hyvitys" (57 §:n 1 mom.);
• tekijälle maksettava korvaus (57 §:n 2 ja 3 mom.);
• teoskappaleen ja sen valmistukseen käytetyn apuvälineen hävittäminen ja eräät muut näihin esineisiin kohdistuvat seuraamukset (58 §).
• Lisäksi voidaan rikoksia yleisesti koskevien säädösten (rikoslain 10. luvun) perusteella tuomita rikoksessa käytetyt välineet ja rikoksella saavutettu hyöty valtiolle menetettäväksi. (Tämä voi koskea myös mm. tietokonetta.)
Mitä on tekijänoikeus?
 Tekijänoikeus on teoksen tekijällä oleva oikeus, joka tuottaa, erikseen säädetyin rajoituksin tekijälle "yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen" (2 §). Tämä muodostaa tekijän niin sanotut taloudelliset oikeudet.
 Tekijänoikeus syntyy Suomen lain mukaan aina tekijälle eli ihmiselle, joka luo teoksen. Tekijänoikeus voi kuitenkin siirtyä - jopa luomisen hetkellä - toiselle, kuten työsuhteen perusteella työnantajalle. Tekijänoikeus voidaan myös luovuttaa sopimuksella tai se voi siirtyä perillisille.
Kuka on tekijä?
 Teoksen tekijä on se ihminen, joka on tehnyt teoksen. Suomen lain mukaan tekijänoikeus syntyy aina ihmiselle, joka tekee teoksen, ei esimerkiksi työnantajalle tai työn tilaajalle. Ja mikään tietokoneen tuottama, jossa ei ole ihmisen luovaa panosta, ei ylipäänsä voi olla tekijänoikeuden kohteena.
 Kokonaan toinen asia on, että tekijänoikeus voi siirtyä tekijältä esimerkiksi työnantajalle työsuhteen perusteella, tilaajalle erillisen sopimuksen mukaan tms. Periaatteellisesti Suomen järjestelmässä tekijänoikeus alkuperäisesti aina syntyy ihmiselle, joka teoksen tekee - vaikka se siirtyisikin saman tien toiselle. Tällä on käytännön merkitystä mm. sikäli, että ns. tekijän moraaliset oikeudet jäävät hänelle ja että tekijänoikeuden voimassaoloaika määräytyy alkuperäisen tekijän kuolinhetken mukaan.
 Sekä laissa että muutoin puhutaan tekijästä myös merkityksessä 'tekijänoikeuden omistaja' (t. haltija). Tämä tarkoittaa joko sitä, joka on teoksen tehnyt, tai jos tekijänoikeus on siirtynyt, niin sitä, jolle se on (viimeksi) siirtynyt. Esimerkiksi, kun sanotaan, että teoksen kopiointiin on saatava lupa sen tekijältä, tarkoitetaan tekijänoikeuden omistajaa.
 Tekijyyden todistaminen on joskus ongelmallista. Tekijän on syytä kirjoittaa teokseen nimensä, koska sovelletaan ns. tekijäolettamaa: "tekijänä pidetään, jollei näytetä toisin olevan, sitä, jonka nimi tai yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki - - pannaan teoksen kappaleeseen" (7 §). Nimen puuttumisesta huolimatta tekijänoikeus on tekijällä, mutta tekijyyden osoittaminen voi vaikeutua.
 Jos teoksesta puuttuu tekijän nimi taikka tekijää tai muuta tekijänoikeuden haltijaa muusta syystä ei voi tavoittaa, niin tekijänoikeus on silti voimassa. Sama koskee tilannetta, jossa tekijä ei vastaa pyyntöön saada lupaa käyttää teosta; vaikeneminen ei ole myöntymisen merkki. Jos tekijältä ei voi saada lupaa, niin sitten teosta ei saa käyttää (paitsi tekijänoikeudesta säädettyjen poikkeusten nojalla).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kaikista kommenteista!

Muistathan kuitenkin, että minulla on lupa poistaa kaikki kommentit, jotka eivät sisällä asiallista kielenkäyttöä tai ovat muuten asiattomia. Kritiikki on kuitenkin sallittua.